lauantai 22. heinäkuuta 2017

Herkkunaposteltavat kukkakaalista

 En välitä sipseistä, enkä oikein muistakaan naposteluherkuista ,mutta jos minulta kysyy mikä on täydellinen naposteluherkku niin vastaisin että pakora.  Intialaiset pakorat ovat herkullisia sekä vielä helppotekoisiakin   Nämä tekemäni kukkakaalipakorat ovat oikein koukuttavia,  ja mielestäni täydellisiä naposteltavia.  Toki muutkin kasvikset sopivat näihin,  mutta kukkakaali on suosikkejani , Pakorat ovat gluteenittomia ,vegaaneja sekä  laktoosittomia. 

Kukkakaalipakorat
Pakoraan käyvät kaikki vihannekset, mutta en ole koskaan kokeillut muuta kuin  kukkakaalia , koska siitä tulee aina niin hyvää.    Kukkakaalin leikkasin suurinpiirtein sentin kokoisiin paloihin, ja keitin niitä muutaman minuutin, niin että ne hieman pehmenivät.  Sillä välin kun kukkakaalipalat kuivuivat lävikössä, valmistin pakorataikinan. Yleensä se tehdään niin että kikhernejauhoihin sekoitetaan pieneksi silputut chili, inkivääri .korianterilehdet, vesi,  suola  ja leivinsooda, mutta laitoinkin kaikki taikinan ainekset blenderiin.  Vettä kikhernejauho+vihannesseokseen lisätään sen verran että siitä  tulee tarpeeksi paksua jotta seos pysyy kukkakaalin pinnalla.  Taikinaan voi lisätä myös hieman garam masalaa tai kurkumaa (unohdin laittaa sen tuohon ohjeeseen; pakoran keltainen väri tuli kurkumasta).  
Öljy lämmitetään paistinpannulla tai wokissa (käytin wokkia).  Pakorat yleensä uppopaistetaan , mutta laitoin öljyä paistamiseen sen verran että  sitä oli parin sentin verran wokissa.  Öljyn annetaan kuumentua kunnolla,  ja pakorataikinalla  päällystettejä kukkakaalipaloja paistetaan öljyssä kunnes alapinta on saanut väriä.  Käänsin pakorat  reikäkauhalla,  ja annoin toisenkin puolen saada väriä.

Pakorat ovat vegaanisia , mutta  minulla oli lisukkeena jugurttiin sekoitettua  chilikastiketta,  sekä jugurttiin sekoitettua  zhug-tahnaa.
Ostin marketista ohuita soijanuudeleita.  Joku niissä tökki, en oikein pitänyt koostumuksesta. Parempiakin vaihtoehtoisia nuudeleita on ,kuten riisi-tai sellofaaninuudelit. Oletteko kokeilleet soijanuudeleita?

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Paranneltu kotitekoinen mantelimaito

Teen usein itse mantelimaitoa,  ja jo joitakin vuosia olen tehnyt sitä eri tavalla kuin alussa, mutta muistin etten ole laittanut sitä tänne blogiin.   Kotona tehty mantelimaitohan on aika ohutta,   eikä se säily kuin muutaman päivän.  Kun postasin tänne blogiin mantelisesta Rosetta -juomasta,  (jouluinen versio täällä)  huomasin että mantelimaito paksunee keitettäessä , ja saa samalla kermaisen rakenteen.  Mantelimaidosta tulee myös hieman säilyvämpi  näin tehdessä, ja oma mantelimaitoni on ollut vielä ihan hyvä 5. päivänä,  mutta sen kauempaa se ei varmaan säily.      Maitotuotteista tulleiden vatsapurujen seurauksena päätin taas..kokeilla  maidotonta ruokavaliota , ja mantelimaitoa on nyt sitten  tehty viime aikoina keittiössäni.

Paranneltu kotitekoinen mantelimaito
Mantelimaito tehdään ensin  perinteisellä tavalla:  manteleita liotetaan muutama tunti,  minkä jälkeen ne jauhetaan veden (4 dl) kanssa  ,   ja siivilöidään.  Siivilään jäävä seos jauhetaan vielä 1 desin vettä kanssa.  Pienempi määrä mantelimaitoa lisätään jo aiemmin jauhetun ja siivilöidyn maidon sekaan, ja tässä vaiheessa siihen voi lisätä vaniljaa,  tai vaikka kanelia,  samoin kuin makeutusta (lisäsin steviaa).
Maito kaadetaan kattilaan, ja sitä keitetään koko ajan sekoittaen , keskilämmöllä , kunnes maito saavuttaa kiehumispisteen ja paksunee.  Kun maito paksunee, otetaan kattila heti pois liedeltä.  Maidon annetaan jäähtyä, ja sen voi siivilöidä vielä kerran ennen pullottamista. Mantelimaitoa olen käyttänyt mm. kahvissani.
Mausteita torilla

maanantai 10. heinäkuuta 2017

Smoothie banaaneista ja maapähkinästä ja salakuvia taas marketista

Tässä teille herkullinen ja täyttävä smoothie,  joka käy myös vaikka kevyestä lounaasta.   Näin helteillä  olen tehnyt koiralleni Bambille jäisiä herkkupaloja,  joissa on maapähkinävoita (itsetehtyä) , banaania sekä raejuustoa,  ja itselleni olen sitten tehnyt tällaisen smoothien ,  joka on tosi hyvää ja täyttävää:)
Kaikki ainekset laitetaan tehosekoittimeen , ja jauhetaan tasaiseksi juomaksi.  Käytän tässä itse tehtyä  maapähkinävoita  johon ei ole lisätty sokeria,  ja mielestäni banaanista tulee sen verran makeutta ettei tämä lisämakeutta tarvitsekaan.
Aikaisin aamulla tuli käytyä lähiseudun jättimarketissa,  ja pysähdyin pakastemarjojen eteen. (tuli taas otettua salakuvia;D)  Huomasin että sinne oli taas ilmestynyt tyrnejä. Kerran ostin tuollaisen paketin pakastetyrnejä, enkä tiennyt että niissä on iso siemen sisällä. Eli mitä noista voisi tehdä, keittää ensin , siivilöidä ja sitten ehkä keittää hilloksi? 
Minua on ihmetyttänyt tämä pakkaus missä lukee "Bilberry" .  Latinalaisen nimen (kaikissa pakkauksissa on myös latinankielinen nimi)  mukaan tämä onkin juolukka, kun taas mustikkaa kutsuttaan englanniksi myös  "bilberryksi". Eli hieman harhaanjohtava tämä koska ei tämä ole mustikka eli bilberry. 
Marketissa on hyvä pakastemarjavalikoima , ja puolukoitakin on aina välillä.  Useimmiten ostan mustaherukoita , joita tykkään käyttää smoothieissa.   Mustikat tuolla marketissa ovat Yhdysvalloista kotoisin (pitkän matkan takaa....) ,kun taas puolukat ovat Puolasta.
Pakastetaikinoitakin on marketissa hurjan suuri valikoima. Kuvassa näkyy  malawach-pakastetaikinaa. Malawach kuuluu jemeniläiseen keittiöön, ja marketissa on suuri valikoima malawach -taikinoita eri valmistajilta.  Toinen jemeniläiseen keittiöön kuuluva taikina tuolla on jachnun,  jota sitäkin oli erilaisina versioina. Molemmat ovat täällä hyvin suosittuja.
Ja tahinia on marketeissa valtava valikoima; kaikki eivät edes mahtuneet salakuvaan. 

lauantai 8. heinäkuuta 2017

Sudanilainen durrajauholettu

Edellisen viikonlopun  alla , vieraillessani  kansainvälisellä ruokatorilla,  kiinnostuin täällä toimivan sudanilaisen Darfur-ravintolan kisra-letuista.     Durrajauhoista ja pienemmästä määrästä vehnäjauhoa valmistetut  kisra-letut ovat  sudanilaisen keittiön peruspilareita.   Durrajauho on gluteenitonta, mutta koska letut sisältävät  myös vehnäjauhoa, ne eivät ole gluteenittomia. Ilman vehnäjauhoa letut eivät pysy kasassa. Kisra-letut tehdään  fermentoidusta taikinasta,  ja ne ovat erittäin helppotekoisia.   Muistin että kaapissa oli pussi  durrajauhoa, joten niille löytyi nyt hyvä ohje:)   Ohjeen lettuihin löysin täältä 

Sudanilainen durrajauholettu
Tee taikina: sekoita durrajauhot ja 2/3 vedestä, niin että muodostuu hieman puuromainen seos.  Peitä astia, ja jätä taikina fermentoitumaan huoneenlämpöön  ; vähintään 12 tunniksi  ja korkeintaan 24 tunniksi.  Fermentoituminen riippuu myös huoneen lämpötilasta: jätin taikinan fermentoitumaan ehkä 13 tunniksi, ja siinä oli jonkun verran kuplia  mutta seos olisi voinut seistä vielä jonkun aikaa. Letuista tuli kuitenkin todella onnistuneita vaikkei taikina ollutkaan täysin fermentoitunut. 

Tällä lyhyellä videolla näkyy miten kisra-lettuja paistetaan.
Kun taikina on fermentoitunut (kuplia),  siihen lisätään vehnäjauhot  sekä vettä sen verran että taikina on lettutaikinan paksuista . Käytin paistamiseen keskikokoista  paistinpannua tarttumattomalla pinnalla,  joten letuista ei tullut kovin suuria.  Pannu lämmitetään keskilämmöllä, ja pinnalle sivellään hieman öljyä.  Laitoin öljyä vain kerran;  loput letut irtosivat pannusta hyvin ilman öljyn lisäystä. Lettutaikinaa kuulemma levitellään Sudanissa luottokortin avulla pannussa;D  mutta hyvin onnistui taikinan levitys pannulla silikonisella taikinanuolijalla :)  Lettu on valmis kun sen reunat alkavat irrota pannun pinnasta.   Kisra-letuista paistetaan vain yksi puoli.  
Letut asetellaan päällekkäin lautaselle.
Kisra-letut taipuvat hyvin paketeiksi  hieman jäähdyttyään.  Sudanissa ne syödään muhennosten kanssa, mutta nämä voi täyttää millä haluaa. Minulla oli näiden täytteenä  raejuustoa ja  zhug-tahnaa.  Täyttämisen jälkeen suosittelen näiden syömistä veitsellä ja haarukalla, ei sormin;D
Torilla oli tosi suuria viikunoita.

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Pikkelöidyt kesäkurpitsat

Oletteko koskaan pikkelöinyt kesäkurpitsaa?   Löysin kivan pikkelöintiohjeen kesäkurpitsalle kun olin heittämässä pois vanhoja englantilaisia lehtiä: ohje oli etikkamainoksessa.  Tästä tuli tosi hyvää, eikä tämän tekemiseen mennyt paljon aikaa.

Pikkelöidyt kesäkurpitsat

  1. Sekoita omenaviinietikka, vesi  ja sokeri
  2. Pese kesäkurpitsa, leikkaa molemmat päät pois. Puolita kesäkurpitsa, ja leikkaa siitä ohuehkoja suikaleita
  3. Keitä seosta vain sen verran että sokeri sulaa.  Anna seoksen hieman jäähtyä
  4. Kuori valkosipuli ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi
  5. Suikaloi chili suikaleiksi. Jätä muutama siemen jos haluat pikantimman lopputuloksen
  6. Laita kesäkurpitsaviipaleet sekä  sinapinsiemenet sterilisöityyn lasipurkkiin.  Asettele valkosipulin viipaleet sekä chilisuikaleet purkin reunoille.  Lisää pikkelöintiliemi purkkiin. Lientä tulee olla sen verran että kesäkurpitsat jäävät hieman nesteen alle. Lisää oliiviöljyä liemen päälle. Sulje purkki ja avaa  se aikaisintaan seuraavana päivänä.
Muutin alkuperäistä ohjetta jonkun verran: siinä oli mustia sinapinsiemeniä kun taas minulla oli keltaisia, ja chili oli punaista mutta minulla oli vihreää chiliä. Siinä ei myöskään ollut oliiviöljyä , mutta minusta oliiviöljy teki liemestä vieläkin parempaa.  Kesäkurpitsapikkeli säilyy jääkaapissa viikon verran,  ja on ihanaa salaateissa  tai vaikkapa  leivän päällä.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...